Kirjailijat

Kirjallisuusilta ti 14.8.:


Kuvaaja: Heini Lehväslaiho

Mikko Rimminen (s. 1975) on helsinkiläinen kirjailija, joka työskentelee myös kirjoittajakouluttajana sekä kustannustoimittajana. Hän on julkaissut kaksi runokokoelmaa, kolme romaania sekä kirjan Hämärä luonto -teoksen (Tammi, 2001) yhdessä Kyösti Salokorven kanssa.

Vuonna 2004 Rimminen julkaisi ensimmäisen romaaninsa, Pussikaljaromaanin. Kirja oli valtaisa arvostelu- ja myyntimenestys, sai Kalevi Jäntti -palkinnon ja oli Finlandia-palkintoehdokkaana. Romaani on käännetty saksaksi, ruotsiksi, hollanniksi, venäjäksi ja latviaksi. Pussikaljaromaanin pohjalta tehty Pussikaljaelokuva ilmestyi 2011.

Syksyllä 2007 ilmestyi Rimmisen toinen romaani Pölkky, joka myös oli arvostelumenestys. Sittemmin Rimmisen lukijat jakautuivat pussisteihin ja pölkysteihin.

Mikko Rimmisen uusin romaani Nenäpäivä ilmestyi lokakuussa 2010, sai heti loistavan vastaanoton ja voitti Finlandia-palkinnon.

Teokset
Jännittävää olisi nähdä pihalla lintuja (Tammi, 2000)
Rimminen, Mikko & Salokorpi, Kyösti: Hämärä luonto. Aamunkoista yön tuhmaan lintuun. Niiden käyttäytymisestä ja elämästä yleensä. (Tammi, 2001)
Sumusta pulppuavat mustat autot (Tammi, 2003)
Pussikaljaromaani (Teos, 2004)
Pölkky (Teos, 2007)
Nenäpäivä (Teos, 2010)

Palkinnot
Finlandia-ehdokkuus, 2004
Kalevi Jäntin kirjallisuuspalkinto, 2004
Finlandia-palkinto 2010
Lisätietoa:



Kuvaaja: Vesa Ranta
Hanna Hauru (s. 1978) on oululainen kirjailija. Hauru on opettanut kirjoittamista muun muassa Tampereen Viita-akatemiassa sekä Limingan Taidekoulussa. Hänen esikoisteoksensa, lyhytproosakokoelma Eivätkä he koskaan hymyilleet, ilmestyi vuonna 2002. Haurun kuudes teos, Liian pienet sandaalit (Like, 2010), käsitteli eri-ikäisten naisten suhdetta omaan ruumiiseen ja ulkonäköpaineisiin. Haurulle ominaiseen tapaan asetelma on usein tragikoomisen kärjistetty.

Hauru kuvaa maaseutuelämän ja kaupungin vastakkainasetelmaa, jossa kaupunki edustaa vapautta ja uudistumista. Haurun teosten maailma on kuitenkin useimmiten karu ja rikkirevitty, julmuudessaan ja terävyydessään inhorealistinen.

Haurun alkuvuodesta 2013 ilmestyvä romaani kertoo kaksoissiskoista, jotka ajautuvat uskonlahkoon, jonka jälkeen he ovat yhtä kaikkien uskonlahkoon kuuluvien 60-lukulaisten nuorien kanssa. Toinen siskoista, Liana, irtaantuu lahkosta, mutta Laina ei luovu uskostaan.

Teokset
Eivätkä he koskaan hymyilleet (Like, 2002)
Raaka, punainen marja (Like, 2004)
Tyhjien sielujen saari (Like, 2005)
Muuttoliike (Like, 2006)
Utopia eli erään kylän tarina (Like, 2008)
Liian pienet sandaalit (Like, 2010)

Lisätietoa:

Kuvaaja: Annu Kovalainen
Jukka Tervo (s. 1956) on oululainen musiikkiterapeutti, laulaja, lauluntekijä, runoilija ja kirjailija. Hän on julkaissut viisi runokirjaa sekä Kevät räjähti käsiin proosateoksen. (Mäntykustannus, 2011). Lisäksi Tervo on julkaissut Teräskitara - musiikkiterapia nuoruusiässä -teoksen.

Tervo on julkaissut lukuisia artikkeleita, esseitä ja tutkielmia elokuvan, musiikkiterapian, nuoruusiän, nuorisokulttuurin ja luovuuden alueilta sekä kotimaisissa että kansainvälisissä julkaisuissa. Nykyisin hän työskentelee yksityisenä musiikkiterapeuttina, luennoitsijana ja musiikkiterapian työnohjaajana. Hänet tunnetaan erityisesti nuorten psykoterapeuttisen musiikkiterapian uranuurtajana ja kehittäjänä.

Tervo on tehnyt myös musiikkia teatteriin, radioon ja televisiolle sekä kaksi cd-levyä Mies katsoo ikkunasta (1995) ja Valosormus (2007). Keikoilla hän säestää usein itseään kitaralla.

Teokset
Zerkalo (Kajo, 1995)
Ei koskaan, aina (Kajo, 1997)
Teräskitara - musiikkiterapia nuoruusiässä (Kajo, 2003)
Kaksitoista sinistä kuuta (ntamo, 2007)
Curt Cobainilla oli masu kipeä (ntamo, 2008)
Ämpärin räminä (ntamo, 2009)
Kevät räjähti käsiin (Mäntykustannus, 2011)

Muut teokset

Lisätietoa:



Kirjallisuusilta ti 28.8.:

Kuvaaja: Seppo K. Niiranen
Pertti Jarla (s. 1971) on itseoppinut taiteilija, sarjakuvapiirtäjä ja skeptikko. Hän on tullut tunnetuksi yli 20 sanomalehdessä ilmestyvästä Fingerpori-sarjakuvastaan, josta on julkaistu useita albumeita. Jarla asuu Helsingissä. Hän toimii Suomen kuvalehden blogistina. Vuosina 1991–2000 lukuisia hänen sarjakuviaan julkaistiin huumorilehti Pahkasiassa.

Fingerpori oli aiemmalta nimeltään Karl-Barks-Stadt. Fingerporin keskeisin ympäristö on kuvitteellinen suomalainen pikkukaupunki, Fingerpori. Silmälasipäinen Heimo Vesa on sarjakuvan päähenkilö, mutta hänen lisäkseen stripeissä esiintyy useita muita kaupunkilaisia, kuten paikallisessa kahvilassa työskentelevä rääväsuinen Rivo-Riitta. Fingerporilaisten ohella sarjakuvassa on nähty myös muun muassa paavi, Mustanaamio, Hämähäkkimies, Spede Pasanen, Kimi Räikkönen, Adolf Hitler ja marsalkka Mannerheim.

Fingerporin huumori on pitkälti kielellistä ja perustuu useimmiten erilaisiin sanaleikkeihin ja puujalkavitseihin. Vaikka Fingerporissa on jonkin verran myös poliittista satiiria, se ei ole tekijänsä mukaan poliittinen sarjakuva vaan pyrkii puhtaasti lukijan huvittamiseen: ”Väännän vitsiä keinolla millä hyvänsä. Tarkoitus ei ole niinkään pohdiskella kuin viisastella.”

Teokset

Fingerpori-albumit
Fingerpori (Arktinen Banaani, 2008)
Fingerpori 2 (Arktinen Banaani, 2009)
Fingerpori 3 (Arktinen Banaani, 2010)
Fingerpori 4 (Arktinen Banaani, 2011)
Fingerpori 5 (Arktinen Banaani, 2012)

Pikku-Fingerporit
Pikku-Fingerpori 1: Kähmintää ja kytköksiä. Arktinen Banaani, 2008.
Pikku-Fingerpori 2: Fingerpori rakentaa ja remontoi. Arktinen Banaani, 2009.
Pikku(joulu)-Fingerpori 3: Kinkkuja ja kiusauksia. Arktinen Banaani, 2009.
Pikku-Fingerpori 4: Fingerpörriäinen. Arktinen Banaani, 2010.
Pikku-Fingerpori 5: Mökki-Fingerpori. Arkinen Banaani, 2011.
Pikku-Fingerpori 6: Underground-Fingerpori. Arktinen Banaani, 2012.

Muut Fingerpori-julkaisut
Fingerpori: Heräämisopas. Arktinen Banaani, 2010
Fingerpori: Kamppailuni. Arktinen Banaani, 2011
Vilenius, Maijastiina: Minä sinulle homonyymit näytän! Kielellinen leikittely Pertti Jarlan Fingerpori-sarjakuvassa. Perustuu tekijän samannimiseen pro-gradu -tutkielmaan. Sarjakuvat: Pertti Jarla. Arktinen Banaani, 2011.

Palkinnot
Kemin pohjoismaisen sarjakuvakilpailun strippikategorian 3. sija, 2006
Ilta-Sanomien kuukauden kotimainen sarjakuva, 2006

Lisätietoa:

Jarno Mällinen (s. 1965) on oululaisen Radiopuhelimet-yhtyeen kitaristi, säveltäjä ja toinen pääsanoittaja. Viime vuonna ilmestynyt Kieroonkasvukertomus (Like, 2011) oli hänen esikoisromaaninsa. Se on itsenäinen rinnakkaisteos Tommi-musiikkinäytelmälle, jonka Radiopuhelimet teki yhdessä Juha Hurmeen ja Nälkäteatterin kanssa vuonna 2005. Aiemmin Mällisen tekstejä on julkaistu Radiopuhelimet-kirjassa (Like, 2006).  

Kieroonkasvukertomus on tarina Tommista, tehtaanjohtajan pojasta, joka yrittää selviytyä yksin maailmassa. Koulukaverit kiduttavat paremman perheen omalaatuista vesaa, joka sattuu olemaan myös luokkatovereitaan fyysisesti kehittymättömämpi. Kotona ylihuolehtivat vanhemmat kuulustelevat ainokaistaan tämän tuntemuksista ja ajatuksista. Tommi on kaikkialla yksin mutta tarkkailun kohteena. Tästä vainoharhaisesta asetelmasta Mällinen rakentaa mustanpuhuvan tragikomedian. Lukija pelkää vieressä, kun Tommi keksii aina uusia tuhoon tuomittuja tapoja yrittää auttaa itseään ja päästä yhteyteen lajitovereidensa kanssa.

Teokset
Kieroonkasvukertomus (Like, 2011)

Lisätietoa:


Kuvaaja: Santtu Särkäs
Heikki Hallanoro (s. 1980) on oululainen muusikko ja kirjailija. Hän on käsilläkävelyn epävirallinen suomenmestari, joka on tutkinut Saturnuksen renkaita. Koulutukseltaan hän on tähtitieteilijä. Hallanoron esikoisromaani Viivalla (Nispero, 2012) julkaistiin kesäkuussa. Teos oli ensimmäinen osa uuden oululaisen kustantamo Nisperon Kahvilakirjasarjassa.

Viivalla on miehen rakkaustarina, jonka jokaisella luvulla on laulu. Romaani on todenmakuinen kertomus löytämisestä ja menettämisestä. Kirjan sanoma on alleviivaus siitä, että elämä on lopultakin sitä, mitä meille tapahtuu, kun teemme muita suunnitelmia. Se, mitä oli äsken, on poissa eikä menetystä pysty paikkaamaan. On vain kestettävä. Valo on erilaista, mutta aurinko paistaa yhä.

Romaanin mukana tulee cd-albumi, Säveltar - Lauluja romaanista Viivalla, joka sisältää kymmenen Hallanoron säveltämää ja sanoittamaa laulua. Levy on Hallanoron ensimmäinen studioalbumi. Musiikki ja kertomus ovat saumaton kokonaisuus. Ne ovat syntyneet yhtä aikaa ja muovanneet toinen toisiaan.

Teokset
Viivalla (Nispero, 2012)

Lisätietoa:




Kirjallisuusilta ke 12.9.:

Kuvaaja: Raisa Kyllikki Karjalainen
Jyrki Kiiskinen (s. 1963) on helsinkiläinen kirjailija ja suomentaja. Hän on julkaissut runokokoelmia, romaaneita, lastenkirjoja, runokäännöksiä sekä esseistiikkaa. Kiiskinen osallistuu taiteiden välisiin kokeiluihin mm. muusikoiden ja tanssijoiden kanssa.

Kiiskinen toimi kirjallisuuslehti Nuoren Voiman päätoimittajana vuosina 1991-94, ja hänelle myönnettiin yhdessä Jukka Koskelaisen kanssa Eino Leinon palkinto vuonna 1993 lehden kehittämisestä. Vuosina 1996-2000 Kiiskinen toimi suomalaista kirjallisuutta englanniksi esittelevän Books from Finland -lehden päätoimittajana.

Runokokoelmista Kiiskinen on palkittu Suuren Suomalaisen Kirjakerhon palkinnolla vuonna 1993. Hänen esikoisromaaninsa Suomies nimettiin vuoden 1994 Finlandia-ehdokkaaksi, ja sille myönnettiin vuotta myöhemmin Kalevi Jäntin palkinto. Runokokoelma Kun elän (1999) sai Yleisradion Tanssiva Karhu -runokirjapalkinnon 2000. Kiiskisen runokokoelma Menopaluu oli puolestaan Tanssiva karhu -ehdokas 2007.

Kiiskinen on suomentanut Octavio Pazia, suomenruotsalaista, latvialaista, liettualaista ja brittiläistä nykyrunoutta, sekä tehnyt runokäännöksiä muun muassa WSOY:n Maailman runosydän -suurantologiaan. Kiiskisen runoja on käännetty yli kymmenelle kielelle.

Kiiskinen kuuluu Elävien runoilijoiden klubin perustajiin ja on toiminut Kriittisen Korkeakoulun sekä Oriveden opiston luovan kirjoittamisen opettajana. Hän on myös kirjoittanut kolumneja Hufvudstadsbladetiin 1994–1997, Helsingin Sanomiin vuodesta 2003 ja Suomen Luontoon vuodesta 2006.

Teokset
Runoilija vaaran rinteellä. Art House, 1989.
Sillä ei ole nimeä. Kuvitus: Eero Heikkinen. Art House, 1990.
Kiiskinen, Jyrki & Levola, Kari (toim.): Ryhmä 92. Tammi, 1992.
Unelmat ja ruosteinen arki. Tammi, 1992.
Silmän kartta. Ruumiinkirjoitusta. Tammi, 1992.
Suomies. Tammi, 1994.
Kaamos. Romaani. Tammi, 1997.
Talvi. Talvi-työryhmä, 1998.
Kun elän. Runoja. Tammi, 1999.
Jänis ja Vanki. Kuvittanut Kustaa Saksi. Tammi, 2000.
Jos minulla ei olisi rakkautta. Tammi, 2003.
Jäniksen ja Vangin suuri matka. Eläinsatuja. Kuvittanut Jukka Lemmetty. Tammi, 2005. Menopaluu. Tammi, 2006.
Jänis ja Vanki sukukokouksessa. Kuvittanut Jukka Lemmetty. Tammi, 2006.
Jänis ja Vanki koulunpenkillä. Kuvittanut Jukka Lemmetty. Tammi, 2008.
Jänis ja Vanki saavat kännykän. Kuvittanut Jukka Lemmetty. Tammi, 2009.
Onnenpyörä. Vuoden 2009 runot. Tammi, 2010.

Palkinnot
Eino Leinon palkinto (yhdessä Jukka Koskelaisen kanssa) 1992
Suuren suomalaisen kirjakerhon tunnustuspalkinto 1993
Finlandia-ehdokkuus 1994 kirjasta Suomies
Kalevi Jäntin palkinto 1995 kirjasta Suomies
Yleisradion Tanssiva karhu -runopalkinto 2000 kirjasta Kun elän

Lisätietoa:


Kuvaaja: Vesa Ranta
Heli Slunga (s. 1982) on tervolalaislähtöinen, nykyisin Kiimingissä asuva runoilija ja vapaa kirjoitustyöläinen, joka saavutti toisen sijan J.H. Erkon runokilpailussa 2007. Esikoisrunokokoelma Jumala ei soita enää tänne ilmestyi vuonna 2008. Toinen runokokoelma, Varjomadonna, julkaistiin vuonna 2009.

Slungalle mieluisia aiheita ovat vallankäyttö ihmissuhteissa, yhteiskunnallisuus, seksuaalisuus, pohjoisuus ja naisen paikka. Hänen runonsa ovat herättäneet huomiota rosoisuudellaan ja rohkeudellaan. Slunga on valittu Oulun Vuoden taiteilijaksi 2013.

Tällä hetkellä Slunga viimeistelee kolmatta runokokoelmaansa Orjan kirjaa, joka ilmestyy WSOY:ltä elokuussa 2012, tekee runoesityksiä sekä kirjoittaa kolumneja. Hän toimitti vierailevana päätoimittajana Nuoren Voiman Runous 2011-numeron.

Teokset
Jumala ei soita enää tänne (Minerva, 2008)
Varjomadonna (Minerva, 2009)

Palkinnot
Toisen sija J.H. Erkon runokilpailussa 2007

Lisätietoa:



Kuvaaja: Juha Sarkkinen
 Ilpo Koskela on (s. 1958) on oululainen sarjakuvapiirtäjä ja graafikko, joka aloitti uransa jo yli kolmekymmentä vuotta sitten. Koskela on tehnyt sarjakuvia sekä viihde- että hyötykäyttöön. Vuonna 2011 Suomen Sarjakuvaseura myönsi Koskelalle sarjakuvaneuvoksen arvonimen.

Parhaiten Koskla tunnetaan Aleks Revel -sarjakuvasta, joka kertoo fiktiivisen virolaisen seikkailijan elämästä kieltolain aikana ja sen jälkeen. Koskelan edellinen Revel-teos on Paholaisen kuiskaus vuodelta 2011. Toisen maailmansodan jälkeen kymmenen vuotta kateissa ollut Revel ilmaantuu Havannaan Ranskan kansalaisena.
Koskelalla on myös pitkä kokemus sarjakuvan tekemisen opettajana ja luennoitsijana. Koskela on julkaissut sarjakuva-albumeiden lisäksi omiin kokemuksiinsa ja opetusmateriaaleihinsa perustuvan Sarjakuvantekijän oppikirjan. Hänen esimerkkinsä ja opetustyönsä on ollut tärkeä alkusysäyksen antaja monelle nykyisin tunnustetulle sarjakuvantekijälle.

Koskela toimii Kemin sarjakuvakeskuksen puheenjohtajana. Vuodesta 2007 lähtien hän on johtanut Kemin kansanvälisiä sarjakuvapäiviä. Koskelan joviaalin asenteen ja idearikkaan toimintatavan avulla on syntynyt paljon uusia sarjakuva-alan kontakteja ja toimintoja niin Suomen rajojen sisäpuolella kuin kansainvälisestikin. Uransa alussa Koskela oli mukana perustamassa Oulun Sarjakuvaseuraa.

Koskelan uusin teos, Rajalinja (Arktinen banaani, 2012), ilmestyy kesäkuussa. Rajalinja on viihdyttävä ja tarvittaessa myös opetuskäyttöön soveltuva sarjakuva juniorijalkapallon maailmasta. Se kertoo seikkailuista jalkapallon parissa, huumorilla höystettyjä tarinoita siitä, mitä kaikkea voi tapahtua, kun joukko innostuneita nuoria haluaa perustaa oikean joukkueen. Rajalinja-sarjaa julkaistiin Futari-jalkapallolehdessä vuosina 2005–2009.

Teokset
Irlantilainen (1991, Aleks Revel -sarjaa)
Aleks Revel (1997)
Pirkko-Liisa Perttula, kuvitus Ilpo Koskela: Mouru ja Räppi ja sar-vi-kuo-no-sii-li (WSOY, 2006)
Pieni opas sarjakuvien piirtämiseen (Kemin kaupungin nuorisotyö/Lastenkulttuurikeskus Sarjis, 2007)
Perämeren Jähti (Juha Ruusuvuoren kanssa, 2007)
Paholaisen kuiskaus (Arktinen banaani, 2009, Aleks Revel -sarjaa)
Sarjakuvantekijän oppikirja (Arktinen banaani, 2010)
Ari Kutila (toim. Ilpo Koskela): Mustapukuinen mies (Arktinen banaani, 2012)

Palkinnot
Suomen Sarjakuvaseura: Sarjakuvaneuvos 2011

Lisätietoa:

 

Kirjallisuuden läänintaiteilija juontaa

Kuvaaja: Tero Kyllönen

Tuomo Heikkinen (s. 1980) toimii kirjallisuuden läänintaiteilijana Oulun läänin taidetoimikunnassa. Läänintaiteilijana hänen tehtävänään on tukea alueen ammattikirjailijoita sekä saada alueen kirjallisuudelle lisää näkyvyyttä. Heikkinen muun muassa järjestää erilaisia kirjallisuustapahtumia.

Heikkinen on esittänyt runojaan vuosikymmenen ajan pitkin Suomea sekä menestynyt omien runojen esittämiskilpailuissa. Heikkinen sai kunniamaininnan runoaiheisessa J.H. Erkon kirjoituskilpailussa 2005. Heikkinen kirjoittaa myös kolumneja kulttuurilehti Kaltioon.

Aiemmin Heikkinen on toiminut muun muassa kirjoittajayhdistys Huutomerkki ry:n puheenjohtajana sekä Oulun Muusajuhlat-sanataidefestivaalin tuottajana. Hän on kotoisin Kuhmosta.

Lisätietoa:


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti